Ensimmäisen ja erityisen eron luo alpa kuidun onttorakenne. Tämä rakenne on villoilla ominainen, mutta alpakan villa sisältää tutkitusti enemmän ja isompia ilmataskuja jopa merinoon kohdalla.

Tämä tekee alpakanvillasta erittäin tehokkaan lämmöneristäjän sekä rakenteeltaan todella paljon. Mitä enemmän ilmataskuja sen parempi lämpöeristys on, vaikka materiaali olisi läpeensä kastunut.

Toinen merkki ero on kuidun pinnan sileys. Alpakalla kuin sileämpi kuiturakenne muilla villoilla. Tämä auttaatun ihotumaan, mutta vielä tärkeämmin kosteudensiirtoon iholta ja tekee ilmataskujen avulla alpakasta erittäin tehokkaan kosteudenhallinnassa.

Toisin kuin lampaan villa, alpakanvilla ei sisällä lanoliinia eli villarasvaa. Lanoliini on allergeeni, joka aiheuttaa villa-allergiaa. Alpakanvilla on hypoallergeeninen eikä tunneta allergiaa aiheuttavia aineita.

Alpakan villan sileä kuiturakenne mahdollistaa sen käytön ilman kemiaa tai teknisiä käsittelyjä, jonka lähellä kaikki lampaanvilla tuotteet käyvät läpi.

Näiden siloitusprosessien tarkoitus on tasoittaa kuidun pinnan rakenne, jotta materiaalista tulee pehmeä iho kosketukselle. Samalla villan ominaisuudet mm. kosteudensiirto ja hengittävyys heikkenevät.

Alpakka on luonnostaan ​​ympäristötietoinen ja puolivillinä laiduntava eläin onkin Perussa osa ympäristönsä luonnollista ekosysteemiä. Ruokaillessaan alpakka tulee juuret maahan, jotta maaperä sekä lounas uusiutuu. Myös elä pehmeäimen tassut myötävaikuttavat tasankojen vehreyteen.

Merkittävin ympäristöteko on kuitenkin alpakan maltillinen ruokailutottumus. Alpakka syö tulevaa
muut märehtijät ja tämän johdosta aiheuttaa pienentää hiilijalanjäljen metaanipäästöjen vuoksi.